ensimmäinen potsaus

Ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleeni kun astun peilin eteen on"Miksi en muka voisi tehdä tälle jotain?"
Olen ehkä normaalipainoinen, ehkä pienikokoinenkin, mutta en vain ole tyytyväinen siihen miltä vartaloni näyttää. Ei kiinteältä tai sopusuhtaiselta. Minulla ei ole sitä söpöä pientä takapuolta josta voisi olla ylpeä. Ei, minulla on jopa selluliittia vaikka olen vasta 17-vuotias. Alkavat jenkkakahvat vain pahentavat tätä näkyä.
Se on ehkä helppo peittää vaatteilla, mutta entä kesällä, enkö haluaisi kulkea mikrosortseissa tai minihameessa. Bikinit ovat unelma, josta pelkään voivani vain haaveilla.
Mutta nyt, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Keksin että aloitan blogin ja löydän ehkä vertaistukeakin. Olen monesti ennenkin päättänyt tällaisesta kiinteytyksestä/laihdutuksesta, mutta jostain syystä sitä on kestänyt korkeintaan viikon. Nyt kuitenkin uskon onnistuvani.
Yksin laihduttamisesta ei tule mitään. En ole koskaan sanonut kenellekään suoraan olevani epävarma vartaloni suhteen. Koko ajatus minusta laihduttamassa on jotenkin niin "teini". Koska minulla ei ole ylipainoa. Ja siitä seuraa ajatus ettei minun tarvitse laihduttaa. Ja siksi en voi noin vain sanoa :"Hei, hankkiudutaan yhdessä kesäkuntoon!"
Idea on siis tehdä tästä edes jotenkin julkista. Jolloin on suurempi halu onnistua. Ja haluan onnistua, aion onnistua!

Ylipäätänsä kirjoittelen tälle blogille omaa edistymistäni (mitat, paino, näkyvä muutos), vinkkejä, erilaisia urheilumuotoja, kevyitä ruoka ohjeita ym.
Ja kommentoikaa ihmeessä, olisi hienoa löytää samantyypisiä blogeja. Koska toisten onnistuminen on minulle ainakin kannustus omaan onnistumiseen.